MISSIO
Lasten ja nuorten liikunnan ja terveyden -tutkimusryhmämme tutkii liikunnan vaikutuksia ja fyysisen kunnon yhteyksiä verenkiertoelimistön, aineenvaihdunnan ja aivojen terveyteen sekä mielen hyvinvointiin. Tavoitteenamme on myös kehittää riskiryhmien identifiointia ja tuottaa tutkittua tietoa kansallisten ja kansainvälisten terveydenedistämistoimien tueksi. Hyödynnämme tutkimuksissamme monipuolisia tutkimusasetelmia ja -menetelmiä, havainnoivista tutkimuksista interventiotutkimuksiin ja liikemittauksesta aivokuvantamiseen.
Uutiset
PhD Candidate Position in the Research Project “Exploring the Role of Life´s Essentials in Brain Health from Childhood to Adulthood”
DescriptionI am seeking a highly motivated PhD candidate to join a research project exploring the associations between cardiovascular and brain health from childhood to early adulthood. The study utilises unique longitudinal data and examines lifestyle factors (physical activity, nutrition, sleep, tobacco use) and health indicators in relation to brain health (cognitive functions, academic performance, brain…
Haen väitöskirjatutkijaa tutkimushankkeeseen ”Sydän- ja aivoterveyden yhteydet lapsuudesta varhaisaikuisuuteen”
Kuvaus Etsin motivoitunutta väitöskirjatutkijaa tutkimushankkeeseen, jossa selvitetään sydän- ja aivoterveyden välisiä yhteyksiä lapsuudesta varhaisaikuisuuteen. Tutkimus hyödyntää ainutlaatuista pitkittäisaineistoa ja tarkastelee elintapojen (liikunta, ravitsemus, uni, nikotiinin käyttö) sekä terveystekijöiden merkitystä aivoterveydelle (kognitiiviset toiminnot, koulumenestys, aivojen rakenne ja toiminta). Väitöskirja tehdään Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tohtoriohjelmaan tai kliiniseen tohtoriohjelmaan, ja tehtävä alkaa 1.1.2026 tai sopimuksen mukaan. Rahoitus kattaa…
Lasten kestävyyskunto kehittyy harjoittelemalla vähemmän kuin aikuisten
Maksimaalinen hapenottokyky on keskeinen kestävyyskunnon, toimintakyvyn ja sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden mittari. Aikuisilla kestävyysharjoittelu parantaa maksimaalista hapenottokyä keskimäärin noin 15 prosenttia, mutta lapsilla hapenottokyvyn harjoitettavuus näyttäisi olevan paljon pienempi. Tuore tutkimus osoitti harjoittelun parantavan lasten maksimaalista hapenottokykyä alle yhdeksän prosenttia. Raffy Dotanin katsauksessa tarkasteltiin 650 harjoittelututkimuksen aineistoja ja verrattiin harjoittelun vaikutuksia lasten ja aikuisten maksimaalisen…
Get new content delivered directly to your inbox.
HaapalaLAB 